sunnuntai, 6. toukokuuta 2012

Kevään kootut

Kevät tulee kohisten ja paljon on taas ehtinyt tapahtua, enimmäkseen mukavia asioita! Titi-uun Albus-pentu löysi itselleen ihanan kodin ja muutti huhtikuun lopulla Pohjamaalle, jossa sitä taatusti pidetään silmäteränä. Nyt, kun kaikilla pennuilla on omat ihmisensä, onkin hyvä hetki ryhtyä suunnittelemaan tulevaa. Syksyllä olisi tarkoitus saattaa maailmaan ainakin pentueellinen pikkupyreneesejä ja toinen russeliriiviöitä. Joli, JV-10 Entre Nous Joli-Bois Bleue astutetaan Fajoulla (Fajou de Loubajac), jos vain pojan terveystarkastukset näyttävät vihreää valoa. Joli ehätti jo omiin tarkastuksiinsa ja tulokset olivat hienot: B/B, 0/0 ja 0/0 eli lonkat, kyynärät ja polvet ok!

Myös Merlin (EN Cumin des Prés) ja Vissa (EN Camomille Bleue) kävivät terveystarkastuksissa ja ensi viikolla on Yes-Yesin (EN Coriandre Bleue) vuoro. Virallisia tuloksia vielä Kennelliitosta odotellaan, mutta ainakin polvet ovat Merlinillä ja Vissalla priimaa ja Vissan selkäkuvatkin ovat siistit.

Niin, se russelipentue on suunnitteilla ihanaiselle Nunalle, EN Lucina, mutta sopiva sulhaskandidaatti on yhä katsastettavana, joten tästä yhdistelmästä lisää myöhemmin.

Näyttelyrintamalla pääsiäinen oli yhtä juhlaa, kun Soile Bister valitsi Lappeenrannan russelikehässä Jepen, Entre Nous Janus, upeasti ROP-koiraksi. Jeppe sai kolmannen sertinsä ja sai kantaakseen tittelin FI MVA! Onnea Enni ja perhe! Kehässä esittäytyivät hienosti myös ensikertalainen Esko, EN Orion, joka sai tiukassa arvostelussa ERI:n ja oli junnujen toinen sekä Midas, EN Midas, jonka turkki ei ehättänyt nyppimiseltä näyttelykuntoon, joten tyytyminen oli H-arvosanaan. Alla muutama Kristiina Kurosen ottama hieno kuva Jepestä viime kesältä:



Viimeisimmät vauvarusselit tai russelivauvat eivät nekään ole enää mitään ihan pikkuisia. Myrtti (EN Quirina) ei kyllä koskaan miksikään jättiläiseksi edes kasva, mutta velipoika Taisto (EN Quintinus) alkaa olla jo miehen mitoissa. Kiitos Taiston kotiväelle kuvasta! Alla ensin sisko ja sitten sen veli viiden kuukauden kunniakkaassa iässä.

Myrtti.

Taisto ja Taiston aarre.

Ikää on tullut lisää mittariin myös pyreneeseille ja F-pentue täytti tänään kunniakkaat yhdeksän vuotta! Onnea Milo ja Dora! Alla kuva ikinuoresta Milosta, kiitos Aila!

Milo kesätukassaan.

sunnuntai, 25. maaliskuuta 2012

Albus vielä omaa kotiaan vailla

Kylläpä viikot ovat taas vierähdelleet vauhdilla. Perjantaina Titi-uu palasi oman omistajansa kainaloon ja samalla autokyydillä sen mustat pojat Skip (EN Merde du Diable) ja Morris (EN Mors du Diable) matkasivat kumpikin omiin koteihinsa. Ensi tiedot kertovat, että sopeutuminen on ollut nopeaa kaikilla suunnilla. Tätä kirjoitettaessa vauhdikas pikku neito Fari (EN Miroir de Vénus) on vielä lentokoneessa yhdessä uuden omistajansa kanssa matkalla kohti Seattlea.

Yksi on vielä jäljellä eli vaiherikkaiden viikkojen jälkeen merle poika työnimeltään Albus (EN Mandragore Bleu) on vapaana omaan, aktiiviseen ja mieluusti harrastavaiseen kotiin. Pojassa on näköä, luonnetta ja karvaakin kotitarpeiksi. :D Vauhdikas ja samalla hellyyttävä tyyppi ja varmasti lupaava harrastuskoiran alku, kunhan löytää oikeanlaisen emännän tai isännän. Sohvan koristeeksi poika tuskin sopii, vaikka toki kainalossakin viihtyy.

Albus 8 viikkoa ja rapiat.

Albus skarppina.

Albus ja saalis.

Tämä kuva on jo parin viikon takaa. Pöllönpoika hangessa.

Tässäpä vielä kuvat jo maailmalle lähteneistä:
Skip ja Morris, veljekset kuin ilvekset.

Fari harjoittelee lentämistä. Huomaattehan naisellisen pitkät ja kauniit silmäripset!

sunnuntai, 12. helmikuuta 2012

Pentuistunto

Kahden ja puolen viikon ikäiset pyrtsipennut alkavat hiljalleen muuttua matelijoista selkärankaisiksi eli pentulaatikossa konttaamisen sijasta ne alkavat jo hakeutua kintuilleen ja todistettavasti istuminenkin jo onnistuu, kuten näistä kuvista voi hyvin päätellä:

Hermione katselee maailmaa avoimin silmin.

Hermione istui, mutta kuvaaja myöhästyi.

Draco ottaa elämän lunkisti.

Istumisen mallia á la Draco.

Sirius tutkailee ympäristöä uteliaana.


Nyt kieli keskellä suuta ja - hahaa, istumassa!

Regulus miettii, pääseekö jaloilleen vai ei...

... ja oikein ponnistamalla onnistuu kuin onnistuukin!

sunnuntai, 5. helmikuuta 2012

Pyrtsipentuja!

Olipa koettelemus... Titi-uun synnytys nimittäin. Kaikki alkoi kuin oppikirjasta, mutta pieni huoli alkoi iskeä, kun ensimmäistäkään pentua ei kuulunut tuntikausien supistusten jälkeen. Huoli muuttui suuremmaksi tuntien kuluessa, etenkin, kun eläinlääkärin apukin oli iltayöstä saavuttamattomissa tiiviistä yrittämisestä huolimatta. No, viiden tunnin yrityksen jälkeen sain lopulta otteen pennun takajaloista ja päivänvalon näki hämmästyttävän pirteä narttupentu. Seuraavana syntyi ihan kohtuullisen odottelun jälkeen merle poika ja sitten vielä mustakin urospentu. Ja sitten taas stoppasi. Synnytyskanavaan tiukasti puristuneen pennun varpaat tunsi juuri ja juuri eikä se sieltä suostunut mihinkään etenemään. Tässä vaiheessa sain sovittua Lappeenrantaan tapaamisen päivystävän eläinlääkärin kanssa - ei muuta kuin Titi-uu ja kolme pentua autoon lämpöpullojen väliin ja menoksi.

Kuin ihmeen kaupalla pentu saatiin lopulta luonnollista tietä ulos eläinlääkärissä, mutta eläjäksi siitä ei valitettavasti enää ollut. Titi-uu oli jo lopun uupunut eikä tuntunut kovinkaan toiveikkaalta, että se jaksaisi punnertaa enää ultrassa näkynyttä viidettä pentuaan, joka kaiken lisäksi oleili aivan kohdunsarven perukoilla. Niinpä teimme yhdessä eläinlääkärin kanssa ikävän, mutta ainoan järkevän ratkaisun ja päätimme pelastaa pennun sektiolla. Kotiin palasin voipuneen Titi-uun ja sen neljän pennun kanssa aamuseitsemältä... poltothan olivat alkaneet jo edellisenä iltapäivänä. Huh!

Urhea Titi-uu on toipunut hienosti ja hoivannut alusta asti äidillisin ottein jälkikasvuaan, jota syntyi siis yksi fawnmerle narttu, yksi merle uros ja kaksi mustaa urosta. Pennut olivat kuin ihmeen kaupalla kaikki syntymäpirteitä ja ovat kasvatelleet painojaan hyvää vauhtia - vuorokauden kahta puolta syntyneiden pentujen syntymäpäiväksi kirjataan 24. tammikuuta, joten nythän ikää on jo puolitoista viikkoa ja silmien aukeamista odotellaan. Loppu hyvin kaikki hyvin siis!

Pennuista näillä näkymin kaksi poikaa on vapaana omiin, aktiivisiin koteihinsa!

Ja tässä ensimmäisen vuorokauden kuvasatoa, työnimet pennuille valikoituivat Harry Potter -tarinoista:

Titi-uu jaksoi huolehtia kovasta koettelemuksestaan huolimatta pennuistaan aivan ensi hetkistä alkaen.

Tyttö, jonka työnimi on Hermione Granger.

Hermione.

Draco Malfoy.

Draco.

Sirius Musta.

Sirius.

Regulus Musta.

Regulus.

Fajoun ensilumi

Fajou (de Loubajac) ei tiennyt lumesta mitään ennen muuttoaan Suomeen, mutta kipakatkaan kelit eivät poikaa säikytä, vaan se on kuin kotonaan talvimaisemissa. Pari kuvaakin tuli pojasta napattua.

Liike, jota jaksaa katsella...

Fajou talvimaisemassa.

Paplolta talviterkkuja

Paplo, EN Clou de Girofle lähetteli talvisia terveisiä. Mitäpä sitä muutakaan toteamaan, kuin että komea on pojasta kasvanut!

Paplo talvimaisemissa.

Leikkisiköhän joku...?

Höyhis ja kumppanit matkasivat uusiin koteihin

Moni on kysellyt pikku Höyhiksen tilanteesta, joten kerrottakoon näin julkisesti, että Höyhis matkasi ennestään tuttujen ihmisten huomaan, maailman parhaaseen kotiin, jossa sillä on samanrotuista seuraakin. Lähelläkin se asustaa, joten sitä pääsee näkemään tiuhaan. Ihanteellinen ratkaisu!

Kaikille russelipennuille on siis löytynyt omat kodit... paitsi... No, Eeva, joka on sittemmin nimetty Myrtiksi, jäikin sitten ihan ikiomaksi. :)


Höyhis muuttamassa omaan kotiinsa.


sunnuntai, 22. tammikuuta 2012

Seitsenviikkoisseisomukset

Ajan rientämistä ei oikein muusta hahmota kuin siitä, että meno ja meininki on yltynyt huimiin mittasuhteisiin, kun kuusi russelilasta riehkaa jaloissa. Omat, ihanat kodit ovat löytyneet jo kaikille muille paitsi pikku Höyhikselle, jolle tosin onkin hakusessa "juuri se oikea". Höyhis on erikoislaatuinen pentu - pikkuinen, kevyt ja tirhakka - ei näyttelylaatuinen eikä rakenteeltaan hieno, mutta olemus korvaa kyllä ulkonäön puutteet mennen tullen. Vilkas ja elämäniloinen tyttönen, joka kaipaisi oman ihmisensä sydänkäpyseksi ja vaikka harrastuskenttien valtaajaksi.

Seitsemän viikon ikäisistä on ollut tapana räpsiä virallisia poseerauksia eikä poikkeusta tehty nytkään. Kas tässä koko joukkue:

Cecilia, joka vastaisuudessa tottelee nimeä Sissi.

Sissi.

Eeva.

Eeva.

Höyhis.

Höyhen.

Robbe, tuleva Taisto.

Taisto.

Chisora, tuleva Elvis jr.

Elvis.

Edis.

Edis.

sunnuntai, 8. tammikuuta 2012

Nyrkkeilytiimi viisi viikkoa

Meno ja meininki alkaa russelileirissä olla hetkittäin jo vallan vauhdikasta. Pysäyttäisikö joku ajan kulun viiteen viikkoon? Sen ikäisiä pentuja kun katselisi, ihastelisi ja nuuskuttelisi vaikka lopun ikäänsä: ne nukkuvat vielä paljon ja ovat hereillä ollessaan uteliaita, söpöjä ja hauskoja. Ruutin pikku riiviöt ovat toistaiseksi kaikki olleet hyvin reippaita. Ulkonäkörintamalla erot alkavat jo näkyä, kun Chisora ja Eva kasvattelevat itselleen kunnon turkkia, Höyhis ja Cecilia taas näyttävät melko jalkavilta. Robbe on porukan silein - mahtaisiko jäädä peräti aivan sileäkarvaiseksi, sekin olisi sukutaustojen perusteella mahdollista? No, aika näyttää alkaako Robbellekin kasvaa partahaivenia.

Viisiviikkoisten seisottaminen on melko epätoivoista puuhaa, mutta ensimmäiset "viralliset" seisomakuvat tuli kuin tulikin räpsittyä. Ei mitään tähtiotoksia, mutta jotain kuitenkin, olkaapa hyvät:

Robbe.

Robbe.

Chisora.

Chisora.
Edis.
Edis.

Cecilia.

Cecilia.
Eva.

Eva.

Höyhen.

Höyhen.

Ja koska Höyhiksellä on jo ikioma fanclub, niin tässä vielä yksi Höyhis-speciaali, jossa se selkeästi ilmaisee mielipiteensä mokomasta kameralla osoittelusta: